Sikuusarfiit nunngutaat | WWF Denmark

Sikuusarfiit nunngutaat



Arktis Grønland Is Klima rel=
Melting iceberg on coast Qaanaaq, Greenland, Arctic
© Staffan Widstrand / WWF

Anguniagaq

Issittumi uumasoqarfiit sikuusarfiit nunngutaata siunissaanik WWF nalunaarsueqataarusuppoq.

Ajornanngippat sumiiffik tamanna tamanna, Issittup inoqqaavinit sumut killeqarnersoq aalajangigaalluni aqutaallunilu, peqqissunik qanimajaatsunillu uumasoqartariaqarpoq kiisalu immami nunami, immallu sikuani uumasoqarfeqartariaqarluni.

Sumiiffik tamanna nunap tamatuma inoqqaavisa kulturikkut anersaakkullu pisariaqartitaannik attassisuusariaqarpoq qangatut atueriaatsinut inissaqarfiunermigut.

”Sikuusarfiit nunngutaata” silarsuaq takutissavaa aqutsinermi oqartussaanermilu periaatsinik nutaanik.

Nalilersueqqissaareernikkut piujuaannartitsineq tunngavigalugu ineriartortitsinissaq anguniartariaqarpoq.

Tunuliaqutaq

Nunarsuatsinni silap allanngoriartupiloornera pissutigalugu siornagut takusimanngisatsinnik Issittup sikua saaliartuinnalersimavoq annikilliartulersimallunilu.

Ukiut qulikkaartut qassiit tulliuttut pillugit eqqoriaanerit siulittuipput siku nutaaq sikutoqarlu annikilliartuinnassasut, Issittullu aasaanerani sikuerulluinnartarnissaa iliimanarsiartuinnassalluni (nunap assinga takuuk).

Uumasuarannguit sikup ataani taamaallaat uumasuusartuniit arfivissuarnut 18 meterinik angissuseqalersartunut 100 tonsinillu oqimaassuseqalersartunut, uumasut uumassusileqarfiillu assigiinngitsorpassuit amerlanertigut toqqortaasutut ittut siku taanna isumalluutigaat.

Sumiiffik tamanna uumasut imarmiut nunamiuttallu amerlaqisut avannaarsuanut naleqqussarsimasut najugaraat, soorlu aarrit, qilalukkat qernertat, qilalukkat qaqortat aammalu arfiviit, nannut, pearyp tuttuisa, aammalu umimmaat najugaraat.

Sikup tammariartupiloornera inunnut avatangiisinik taakkuninnga nerisaqarnikkut qangatullu atuinikkut isumalluuteqartunut assorsuaq sunniuteqassaaq.

Aqutsinermut pilersaarut immap sikuani uumasoqarfiup siunissaa qularnaarniarlugu Sikuusarfiit nunngutaanut inaarutaasumik aaqqiissutissaanngilaq.

Sila allanngortinniarlugu iliuuserineqartut kisimik aaqqiissutissaapput, isumaqarpugulli siku sivisunerpaamik atasussaq pillugu siunissamut pilersaarusiornikkut uumasoqarfiit silap allanngorneranit aniguiartulernissaannut pitsaanerpaamik periarfissaqartinneqassasut.

Sikup sumi atajuaarnerpaanissaa pillugu nunat tamalaat akornanni oqallinneq aallartereersimavoq.

Isuma soqutigineqarlualersimasoq tassaavoq ”Sikuusarfik allanngutsaliugaq”, takorloorneqarporlu uumasut sikumik isumalluuteqartuusut uumaffissaattut taanna immikkut aqutsivinngortinneqassasoq.

Oqallinnerit taakku ilinniagartuut akornanni ingerlanneqarput.

Tamaani najugaqartut sumiiffip pingaarutillup taassuma siunissaanik aalajangiiniarnermi oqartussaanissaannik siuttuunissaannillu WWF isumaqarpoq, Inuillu suliniaqatigiiffiisa paasitinneqarnissaat peqataatinneqarnissaallu qularnaarniarsimavarput.

Sikuusarfiit nunngutaata taassuma siunissami aqunneqarnera pillugu oqallissaarinissaq, nukissaqarnissaq (aningaasatigut teknikkikkullu), aammalu nunat tamalaat akornanni soqutigisanik assigiinngitsunik ataqatigiissaarinissaq uagut suliassaraarput.

Sumiiffimmik taassuminnga aqutsinermi nunani ataasiakkaani nunallu tamalaat akornanni tunngavissat nalilersorpavut.

Inatsisitigut aalajangiinerit aqutsinermilu politikkit assigiinngissitaarsinnaapput, taakkununngalu ilaapput sumiiffiit illersugaasut soorlu nunat allanngutsaaliukkat, aammalu sumiiffiit aningaasarsiornikkut suliffissuaqarnikkullu atugaasut.

”Sikuusarfiit nunngutaat” tassaasinnaavoq assigiinngitsunut agguataagaq, kulturikkut kingornussanik aammalu tamaani najugaqartut aningaasarsiornikkut pisariaqartitaannik illersuiitigaluni uumasunik sikumik isumalluuteqartunik illersuiniarfiusussaq.