Imatut aallartippugut | WWF Denmark

Imatut aallartippugut



 rel=
Pandaer på tur
© WWF DK
Siullermik WWF nunani tamani pilersinneqarpoq. Ukiut 11-t qaangiummata qallunaat immikkoortortaqalerput. Uani WWF-ip oqaluttuassartaa tamaat atuaruk.
1960-imi uumassusilerisoq tuluk Sir Julian Huxley afrikap kangiani paasisassarsiorluni allaaserisaqaqattaarpoq. Taassuma paasivaa, sumiiffinni ukiut 50 qaangiuttut uumasoqarluartuni uumasuerutingajassimasoq. Tasassuma anngiorluni aallaaniarnerit allallu ulorianartut suaarutigai, uumasut illersorniarlugit.

Nunani tamani aningaasaliissuteqartitsiniat

Tuluit aviisianni The Observerimi taassuma aarlerisaarutigaa, uumasoqatigiit akornuserneqarnermikkut piniapilunngeqarnermikkullu afrikap kangiani pinngortitaq uumasullu ukiut 2000-ikkut aallartinneranni aserorneqarlutillu nungunneqarsinnaassasut. Taamani Sir Julian UNESCO-p allattuuneratut siullertut ivertinneqarpoq, World Conservation Unionilu (IUCN) isumaqataalluni. Taamaalillutik inuit assigiinngitsut, ilaatigut WWF-ip ilisarnaataanik titartaasoq Sir Peter Scott naapipput, nunanilu tamani pinngortitap illersornieqarnissaanik suliniaqatigiiffik pilersinneqarluni.

Aalajangiussaq allaffillu

29. aprili 1961 Morges Manifestet saqqummermat WWF-ip (World Wide Fund for nature) pilersinneqarnera uppernarsineqarpoq.Ukioq taanna 11. septembari schweitzimi Morgesimi WWF allaffittaaqqaarpoq. Suleqatigerusutaa World Conservation Union (IUCN) illumi tassani aamma allaffeqarpoq. Suliffeqarfiit siuttuinit, ilisimatuunit naalakkersuisunillu hollandimeersumit prins Bernhardimit tapersersorneqarlutik iunertaat ersarippoq: nunarsuatta annaannissaa.

Uumasuniit immikkoortuniit atituumik unammilligassanut

Ukiuni kingullerni tallimani WWF tamatigut alliartorsimavoq. 1960-ikkunni WWF nalagaaffiit iluini,immikkoortuini nunarsuarmilu ajornartorsiutit aallaavigalugit pisariusunik suliniuteqartarpoq. Ullumilu ukiut 50-it qaangiuterersut kattuffik sunniuteqarluarluni, namminersorluni nunani assigiinngitsorpassuarni sunniuteqarsinnaavoq.

Pinngortitamik illersuiniaqatigiiffik WWF Danmarkimi

WWF-ip Danmarkimi immikkoortortaqarfia 15. maaji 1972 pilersinneqarpoq, taaguuteqarluni WWF Verdensnaturfonden. Tamanna pivoq Prins Henrik inunnik sunniuteqarluartunik 35-nik Fredensborg Slotimi katersuutsitsimmat WWF Verdensnaturfonden pilersinniarlugu. Kattuffik aningaasaliisussanik ujartuisussatut pilersinneqaqqaarpoq. Taamani kattuffiup IUCN-ip uumasut nungutaanissaminnut ulorianartorsiortut annaanniarnerannut sulissutit taperserniarneqarput.

Uumasut assigiinngiiaartut pineranniit uumasoqatigiit amerlassussaannut

70'ikkut naalerneranni qallunaat kattuffiisa suleriaasaat allanngorpoq. Taama amerlanernit isumaqatigineqarpoq, uumasut najugaasa piujuaannartinnissaat anguniarlugu suliniarnissaq (Danmark ass. Vadehavet). Najugaasa annaanniarnissaat uumasut ataasiakkaarlutik annaanniarnissaannit taamani pingaartinneqarneruvoq.

Nunarsuaq tamakkerlugu ataqatigiinnerit

80’-ikkunni allamik aamma allannguutreqartoqarpoq. Taamani nassuerutigineqarpoq, uumasut illersorniassagaanni nunami ataatsimi pissutsit kisimik naammanngitsut tamarmik ataatsimut isigisariaqarput. Assersuutigalugu Danmarkimi timmissat ukiisartut illersorniassagaanni Afrika mi ukiiffigisartagaanni inuiaqatigiit sunnernissaat aamma isumagisariaqarput.

Mingutsitsinnginnissaq oqaasinnaarineqalermat

Tamatuma kingorna pinngortitamik illersuinissaq mingutsitsinnginnissamik apeqqutaalerpoq (ass. aalisakkat MSC-mik meqqilertalernissaat imaluunniit qisuit FSC-mik meqqilertalernissaat), kiisalu pinngortitaq eriagalugu akisussaassusilimmillu pisuussutit atorluarnissaat eqqumaniafigineqalerluni. Ullumi WWF-ip Nunarsuatsinni pinngortitap Illersorneqarnissaa siumagaa.