Imatut suleriaaseqarpugut | WWF Denmark

Imatut suleriaaseqarpugut



 rel=
Bowhead whale (Balaena Mysticetus) just under ice, Arctic
© naturepl.com / Martha Holmes / WWF

WWF issittumi pinngortitamik illersuisuuvoq

Ukiuni makkunani Issittoq tamanit soqutigineqarpoq. Tamaani pissutsit sunnerneqajasuut uuliasiornernit atortussasiornernillu suli ulorianartorsiorneqartinneqarnerulerput. Issittumi ineriartornermi mingutsitsisoqannginnissaanut suliniarnermi WWF ikorfartuisuuvoq.

Silap pissusaata allanngorarneranik silap kissakkiartornera nunarsuup sinnerata kissakkiartorneranit Issittumi sila marloriaammik sukkatigisumik kissakkiartorpoq. Tamatuma saniatigut, sumiiffiit nunanit tamanit annertuumik soqutigineqalernerat kiisalu uuliamik aatsitassanillu tunisassiorniarnerit, sumiiffinni uumasunik akornusiissapput.

Salliutillugit suliagut:

• Politikkikkut sunniineq

Siunertarineqarpoq, ineriartornermi pinngortitap avatangiisillu eriagineqarnissaasa politikkikkut pingaartinneqarnissaat. Tamanna ilaatigut pisarpoq, nunat tamat silap pissusaa pillugu isumaqatigiinniarnerinut peqataasarnikkut kiisalu issittumi pisortat tunngavilersorluakkamik ataqqinnittumillu isumasioqatigisarnerisigut. Siunissami ikioqatigiilluta suliarisinnaasagut pillugit Kalaallit Nunaanni pisortat aamma isumasioqatigaavut Issittumilu Siunnersuisooqatigiinni ataavartumik alapernaatuulluta.

Silap pissussaa pillugu suliagut pillugit aamma atuarit

• Ilisimatuussutsikkut misissuinerit

Issittumi pissutsit siunissami aalajaatsuussappata, pisuussutsit mingutsitsinertaqanngitsumik atorluarneqartariaqarput. Tamanna aqqutissiuullugu Issittumi ilisimatuussutsikkut misissuinernik aallartisaaqataallunilu tapersersuisuuvoq. Nannut qilalukkallu pillugit suliniutinik WWF ilaatigut aaqqissuussaqarpoq.

WWF-ip suliariniagaa "RACER" pillugu atuarit 

• Issittumi nunat inoqqaavinik suleqateqarneq

ICC-p Kalaallit Nunaanni immikkoortortaa suleqatigalugu nunarsuatsinni pinngortitamik illersuinaqatigiiffik WWF, Kalaallit Nunaanni annertuumik suliniuteqarniarneq pillugu aalajangiiniarnernin tamanut ammasunik tusarniaanernik innuttaasullu peqataatinneqarnissaannik aaqqissuusseqataasarpugut. Taamatut suliuteqarnermi, Kalaallit Nunaanni Issittumilu nunani allani suliffissuaqarnermi misilittakkat ilinniutiginissaat eqqumaffiginiarparput.

Suliariniagaq ukiuni marlunni ingerlasussaavoq Villumfonden-imillu aningaasalerneqarluni.

ICC-mik suleqateqarneq pillugu sukumiisumik atuarit